No niin, löytyihän sitä tungosta. Kävimme tutustumassa Harajukun kaupunginosaan Tokiossa, ja ilmeisesti sunnuntain tarjoama vapaapäivä ja aurinkoinen ilma innoittivat paikalliset ulkoilemaan siinä määrin, että sekä kävelijäliikennettä että autoliikennettä ohjasivat poliisit pillien kanssa. Liikenne soljui kuitenkin eteenpäin ihailtavalla tehokkuudella.



























Harajukun puisto tarjosi läpileikkauksen paikallisten harrastamista koiraroduista ja piknikruoista. Puiston viereinen temppeli Meiji Jingu Shrine (http://www.meijijingu.or.jp/english/) sai ainakin minut kuvittelemaan itseni kimono päällä meditoimassa, niin rauhallinen ja eteerinen tunnelma aidatulla ja erikseen hoidetulla alueella oli. Temppelin sisällä vaelsimme erillisen pääsymaksun takana olleelle ”garden”-alueelle, jossa piti kävellä merkittyä polkua pitkin. Garden oli rakennettu jonkun edesmenneen keisarin kunniaksi, ja siellä löytyivät hänen viihdykkeekseen rakennetut teehuone ja kalalampi. Kalat näyttivät kyllä suomalaiseen ahveneen tottuneelle onkijalle ihan megasuurilta ja siltä, ettei niitä ihan millään tavallisella mato-ongella ylös saataisi.


 
Harajukun juna-aseman toisella puolella sijaitsee ostosalue, josta valitsemalla pienempiä sivukujia pääsi taas käsiksi paikallisten kivijalkaputiikkien ihmeelliseen maailmaan. Jos kärsit ostosmaniasta, en suosittele alueelle menemistä. Tai vaihtoehtoisesti varaa alueen läpikäymiseen vähintään pari vuorokautta. Meille alue tarjoili ankeriasta ja kuuman pienen ravintolan, jossa pääsimme maistelemaan ankeriaan ohella muutakin perinnejapanilaista ruokaa.
 
Hombu-dojolla kävin treenaamassa eilen. Ovella törmäsin ensimmäisenä venäläiseen aikidokaan, jonka olen tavannut aikaisemmin Suomessa. Pieni aikidomaailma. Pukuhuoneen löytäminen kesti hetken, koska en ajatellut sen olevan ovista se, joka oli peitetty kankaalla normioven sijasta. Harjoitussalin sisäänastumisrituaalin minulle näytti ystävällisesti liettualainen nainen, joka osasi sen verran englantia, että ymmärsi minun olevan paikalla ensimmäistä kertaa. Kiitos Sinulle! Itse treeneistä en muista juuri mitään, koska jännitin niin paljon pariani ja muita treenaajiani. Onneksi sain etukäteen neuvoa omilta seuralaisiltani siitä, ettei Hombulla vaihdeta treeniparia joka tekniikan kohdalla ellei vetäjä siihen erikseen kehota. Ei nimittäin kehdottanut, ja ymmärsin kumartaa aina uudelleen samalle parille. Jos joku epäilee aikidon tehokkuutta, kehotan käymään treeneissä täällä. Tai siis, ainakin oma kokemukseni puoltaa aikidon olevan hyvin tehokas itsepuolustualaji. Treeniurani Hombulla loppui kuitenkin lyhyeen, koska kansallisen lomaviikon takia paikka on suljettu tänään ja huomenna. Huomenna lähdemmekin jo Sakuun. Siellä sitten leiriä.
 
Ai niin, tänään eksyimme ensimmäistä kertaa oikein kunnolla. Ja vielä juna-asemalle! Menimme sisään Shinjukun aseman eteläportista etelä-itä-portin sijasta, emmekkä löytäneet enää määränpäähämme. Sen sijaan löysimme satoja metrejä ostoskeskusta… Tunnin sumbailun jälkeen onneksi onnisti, ja pääsimme vinguttamaan suicacarttejamme. Huomenna lisää!